Tampereen seudun esi- ja perusopetuksen TVT-suunnitelma

jQuery UI Accordion - Fill space

Johdanto

  • Suomen talous on pitkälti riippuvainen jälkiteollisessa tuotantotavan mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Elokuussa 2016 voimaan astuvassa opetussuunnitelmassa haaste otetaan tosissaan vastaan ja pedagogisen kehittämisen painopiste on sisältöjen sijaan menetelmissä. Koulussa tämä tarkoittaa ns. laaja-alaisen osaamisen kehittämisen liittämistä kaikkeen koulutyöhön. Tämä tarkoittaa teknologian laajamittaista ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä oppimisessa. Tulevaisuuden taidot edellyttävät uudenlaisia osallistamisen tapoja lasten, vanhempien, opettajien ja yhteiskunnan välillä. Teknologia avaa aivan uusia mahdollisuuksia toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja esimerkiksi luovuuden kehittämiselle. Käsillä oleva suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet tulee kytkeä kunnan omiin keskeisiin kehittämisprosesseihin. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia niin opetustoimen johdon, koulun johdon ja opettajien tasolla. Konkreettisia toimia ovat tavoitteiden kytkeminen kuntatason vuosisuunnitelmaan ja koulutasolla koulun omaan lukuvuosisuunnitelmaan.

Tavoitteet

  • Keskeiset tavoitteet:
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään laajasti ja monipuolisesti kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Sitä käytetään sekä oppimisen välineenä että kohteena.
  • Tekniset ratkaisut, koulutukset ja osaamisen kehittämisen prosessit mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet.
  • Verkko- ja laiteinfra sekä tukipalvelut mitoitetaan vastaamaan lisääntyvään teknologian käyttöön.

Visio

  • Kouluyhteisön lapset ja aikuiset oppivat tulevaisuuden taidot yhdessä monipuolisin menetelmin

Pedagogiikka ja toimintakulttuuri

  • Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa
  • Seudullinen tvt-suunnitelma tarkentaa opetussuunnitelman tavoitteita ja laaja-alaista osaamista

Oppilaiden TVT:n käyttötaidot

  • 1-2. lk: Oppilas osaa opettajan ohjauksessa käyttää koulun tarjoamaa laitteistoa ja ikäkaudelleen tarkoitettua digitaalista oppimateriaalia. Oppilas osaa kirjautua opettajan ohjauksessa toimialueeseen esim. TRESOPE.
  • 3.-6.lk: Oppilas osaa käyttää koulun tarjoamaa laitteistoa ja kirjautua omatoimisesti toimialueeseen. Oppilas osaa käyttää opettajan ohjuksessa koulun tarjoamia laitteistoja ja palveluja: esimerkiksi Office365, PedaNet ja ikäkaudelleen tarkoitettua digitaalista oppimateriaalia. Koulu sallii omien laitteiden käytön opetuksessa huoltajien kanssa sovitulla tavalla.
  • 7.-9.lk:Oppilas käyttää oma-aloitteisesti koulun tarjoamia laitteistoja, sekä palveluja ja osaa hyödyntää niitä toiselle asteelle siirtyessään. Koulu sallii omien laitteiden käytön opetuksessa huoltajien kanssa sovitulla tavalla.

Vastuullinen, turvallinen ja ergonominen käyttö

  • Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti
  • Tieto- ja viestintäteknologian turvalliseen käyttöön liittyy että tiedot, tiedostot ja tietojärjestelmät pidetään vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavilla. Tällöin sivullisille ei anneta mahdollisuutta käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Henkilökunta ja oppilaat osaavat turvallisen varmuuskopioinnin ja välttävät tarpeetonta tiedon kopioimista ja levittämistä. . Oppilas ymmärtää oman käyttäjätunnuksen ja salasanan merkityksen. Tunnuksia ei saa luovuttaa toisten käyttöön. Oppilas osaa luoda hyvän salasanan ja hänellä on keinoja muistaa se.
  • TVT:n käyttäjät tutustuvat koneiden ja laitteiden fyysiseen käyttöympäristöön ja opettelevat laitteiden vastuullista käyttöä ja käsittelyä. Oppilaat ymmärtävät työskentelyasentojen ja työskentelyn tauottamisen merkityksen. He osaavat säätää tvt-laitteen näytön kirkkauden, äänenvoimakkuuden sekä työskentelyasennon ergonomiseksi.
  • Sosiaalisen median palveluja käytetään oppimiseen ikärajojen sallimissa puitteissa. Oppilas osaa käyttää O365:n yhteisöllisiä ominaisuuksia. Oppilas osaa toimia verkoissa ja verkostoissa (netiketti) sekä osaa ehkäistä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista.
  • Oppilaalla on tekijänoikeudet omiin tiedostoihinsa. Oppilaalla on oikeus ja mahdollisuus tallentaa omat tuotoksensa siirtyessään seuraavalle kouluasteelle tai muuttaessaan.

Tiedon hallinta sekä tutkiva ja luova työskentely

  • Oppilaille annetaan tiedonhankintatehtäviä joissa käytetään keskeisten internetin hakupalvelujen lisäksi monipuolisesti tietoteknisiä laitteita ja sovelluksia. Tietotekniikkaa käytetään tasavertaisesti muun oppimateriaalin ohella. Opettajan tehtävänä on arvottaa ja auttaa oppilasta arvottamaan erilaista tietoa sekä auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Opettaja auttaa arvioimaan tiedon luotettavuutta.
  • Oppilas käyttää tietotekniikkaa ja esim. O365:ta yhtä vaivattomasti kuin oppikirjaa osana oppimista ja arviointia. Oppilaille annetaan mahdollisuus käyttää halutessaan myös omia laitteitaan. Oppilaat käyttävät joustavasti ja monipuolisesti erilaisia tietoteknisiä laitteita mm. työasemaa, mobiililaitteita ja erilaisia muita laitteita. He käyttävät uusia tapoja hankkia tietoa esim. älykkäiden antureiden ja esineiden internetin avulla. Ohjelmien, sovellusten ja palvelujen avulla oppilaat tutkivat ja tulkitsevat keräämäänsä tietoa.
  • Erityistä huomiota kiinnitetään monilukutaidon oppimiseen. Oppilas ymmärtää erilaisia merkkijärjestelmiä ja osaa myös ilmaista itseään käyttämällä monipuolisesti erilaisia merkkijärjestelmiä ja mediaa. Moniluku- ja kirjoitustaito ovat osa oppilaan ajattelua ja edistää luovuutta.
  • Oppilaat voivat tekniikan avulla osoittaa osaamista itselleen sopivilla yksilöllisillä tavoilla ja opettaja myös arvioi heitä yksilöllisesti. Oppilaan osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon tiedon tuottaminen ja jäsentäminen.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen

  • Oppilaat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä oman opetusryhmän sisällä että sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Jo alaluokilta lähtien tutustutaan erilaisiin yhteisöpalveluihin ja ohjataan oppilaita toimimaan niiden luonteen mukaisesti ja ottamaan vastuuta viestinnästään. Oppilaat opettelevat TVT:n käyttöä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa, myös kansainvälisesti. Opettaja antaa oppilaille mahdollisuuksia kokea TVT:n avulla yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä oppimiselle ja uuden luomiselle globaalissa maailmassa, muistaen kuitenkin myös siihen liittyvät riskit.
  • Opettaja ohjaa oppilaita vuorovaikutteiseen työskentelyyn, tiedon jakamiseen ja vertaisarviointiin oppimisympäristöjen, pilvipalveluiden, blogien sekä oppimispelien avulla. Sosiaalisen median palveluiden käyttöä opetellaan omalle luokalle perustettavien ryhmien avulla ikärajat huomioiden. Opetetaan sosiaalisen median vastuullista käyttöä ja sen merkitystä verkostoitumisessa ja vaikuttamiskeinona, sekä hyvässä että pahassa.
  • Opettaja ohjaa oppilaita kohti ajasta ja paikasta riippumatonta työskentelyä TVT:n avulla. Harjoitellaan yhdessä tekemistä ryhmätöiden avulla ja verkostoidutaan toisiin oppilaitoksiin tai yrityksiin videopuheluiden avulla.
  • Sivistysjohto ja rehtorit kannustavat opettajia kohti uutta toimintakulttuuria ja asenteiden muuttamista, mikä tarkoittaa joistain vanhoista käytänteistä luopumista uuden tieltä. Tieto- ja viestintäteknologia otetaan päivittäiseen käyttöön oppimateriaalien jakamisessa ja opetuksen suunnittelussa sekä oppilaiden että oman luokkatason tai aineryhmän opettajien kanssa. Näin saadaan hyviä kokemuksia sen tuomista mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteistyölle ja vuorovaikutukselle.
  • Opettajan ei tarvitse osata kaikkea, käytetään hyväksi oppilaiden osaamista, verkostoja, yhteisöpalveluja sekä sosiaalista mediaa.

Tekninen toimintaympäristö

  • Koulujen tekninen toimintaympäristö tukee sitä, että kouluyhteisön lapset ja aikuiset oppivat yhdessä tietoyhteiskunnan kansalaistaidot monipuolisin menetelmin.
  • Tietoliikenne ja tekninen perusinfrastruktuuri ovat kouluilla yhtä toimiva itsestäänselvyys kuin vesi-, viemäri- ja tieverkot koulujen tietoverkot rakennetaan mahdollistamaan sujuva tietoverkkojen pedagoginen käyttö.
  • TVT-välineiden määrä ei rajoita opetuksen toteutusta tai oppimateriaalien käyttöä.
  • Sähköisten oppimateriaalien käyttö on osa oppilaiden ja opetushenkilöstön arkea.
  • Verkko-, laite- ja sähköisten oppimateriaalien käyttöä, hankintaa ja ylläpitoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä seutukunnan kanssa.

Verkot ja infra

  • Kouluissa käytettävät ja niihin hankittavat tietoverkot ovat sähköisen oppimateriaalin käytön perusta ja tukijalka. Verkon kapasiteetti tulee huomioida käyttöönotettaessa sähköisiä palveluja ja lisättäessä koulukiinteistöissä käytössä olevaa laitekantaa. Tietoliikenneverkon käyttö mahdollistuu koulukiinteistöissä sekä langallisena että langattomasti.
  • Opetuksen ja sähköisten palvelujen käyttöä rakennetaan yhä enemmän paikasta ja ajasta riippumattomaksi ja langattomien tietoliikenneyhteyksien varaan. Esimerkiksi omien laitteiden käyttö koulutyöskentelyssä mahdollistuu opettajille, oppilaille ja vierailijoille langattoman verkon kautta.
  • Vuonna 2015 Tampereen ja seudun kuntien opetuksen käytössä olevan internetliittymän kapasiteetti on 1Gbit/s. Uuden tietoliikennesopimuksen astuessa voimaan tämä kapasiteetti kasvatetaan 10 Gbit/s vuoden 2016 aikana. Kapasiteetin kasvattaminen tästä on mahdollista tehdä segmentoimalla tietoliikenneverkko ja lisäämällä internetliittymien määrää. Segmentointi voidaan tehdä esimerkiksi hankkimalla omia liittymiä Tredulle tai seudun kunnille. Tietoliikennekapasiteetin riittävyyttä seurataan ja reagoidaan tarvittaviin muutoksiin. Koulukiinteistökohtaiset verkkonopeudet ovat vuonna 2015 Tampereella 1 Gbit/s.
  • Seutukuntien vastaavat verkkonopeudet vaihtelevat. Tyypillisin seudun koulukiinteistön tietoliikenneyhteys on 100 Mbit/s. Tavoitteena on saada suunnitelmakauden loppuun 1 Gbit/s myös seutukunnan suurille kouluille. Kiinteistöihin rakennettavia verkkoja päivitetään uudempiin verkkotekniikoihin yhteistyössä sopimustoimittajan kanssa. Verkkoinfran ja -palvelujen kehitystyötä tehdään yhdessä seutukunnan ja kunnan oman tietohallinnon kanssa.

Laitekanta

  • Luokkatilan perusvarusteluun kuuluvat opettajan tietokone, äänentoiston ratkaisu, dokumenttikamera ja datatykki (tai muu tapa näyttää digitaalista kuvaa). Tilanteeseen sopien varustelua voi täydentää interaktiivisilla näyttöratkaisuilla. Projektorit ja interaktiiviset näyttölaitteet tulee hankkia leasing-järjestelyin, jotta laitekanta pysyy toimintakykyisenä. Käytössä olevat tietokoneet ja tabletit tulisi pystyä liittämään helposti esitystekniikkaan.
  • Päätelaitteiden osalta pohjaratkaisu on riittävä määrä mobiililaitteita esim. kannettavia tietokoneita, hybriditabletteja, tabletteja tai älypuhelimia. Oppilaitoksiin hankitaan monikäyttöisiä ja sähköisten materiaalien käyttöön parhaiten sopivia laitteita.
  • Tampere ja seutukunta kilpailuttavat yhdessä opetuksen käyttöön tulevat laitemallit. Valinnoissa merkitseviä asioita ovat hinnan lisäksi laitteiden ylläpidettävyys, laaja soveltuvuus opetuskäyttöön, seutukunnan tietojärjestelmiin ja käytössä oleviin sähköisiin materiaaleihin. Perustietotekniikan laitemallit sovitaan yhdessä tietohallinnon kanssa.
  • Opetushallitus suosittaa oppilaitosten laitemääriä suhteessa oppilasmääriin. Samoin OPS:ien toteuttaminen edellyttää riittävää teknologiatasoa. Tavoite on, että opettajat saavat henkilökohtaisen päätelaitteen ja oppilailla tuetaan BYOD-mallia ja rakennetaan sähköisiä opetuksen palveluja nämä lähtökohdat huomioiden.

Ohjelmistot, sähköiset palvelut ja-oppimisympäristöt

  • Ohjelmistojen ja oppimisympäristöjen hankinnassa pyritään käyttämään seutukunnallisesti yhteisiä ratkaisuja. Yhteisillä hankinnoilla ja ylläpidolla saadaan palveluihin toimintavarmuutta sekä kustannussäästöjä.
  • Oppilaiden ja opetushenkilöstön tulisi päästä käyttämään palveluja yhdellä kirjautumisella. Kertakirjautuminen on mahdollista niin koulun kuin oppilaiden omilla laitteilla. Opettajien ja oppilaiden erilaisten käyttäjätunnusten sekä kirjautumisten määrä tulee pitää minimissään ja näin painottaa ohjelmistojen sekä sähköisten palvelujen hankinnoissa ratkaisuja jotka voidaan integroida käytettävään ”yhden kirjautumisen”-tekniikkaan. Digitaalisten oppimateriaalin käyttöä seurataan säännöllisesti.
  • Käyttäjähallinta tulisi rakentaa automaattiseksi. Tunnuksien luomisen yhteydessä käyttäjä saa oikeudet hankittuihin sähköisiin palveluihin.
  • Jokaisella opetushenkilöstöön kuuluvalla ja jokaisella oppilaalla tulisi olla pääsy Moodlen tai Peda.netin kaltaiseen sähköiseen oppimisympäristöön. Sähköisten oppimateriaalien tulisi mahdollistaa luokkien, ryhmien ja yksittäisten oppilaiden työpöydän tai tarjolla olevien materiaalien yksilöllistämisen.
  • Materiaalien tallennuspaikkana tulisi käyttää seutukunnallisesti tuettua pilvipalvelua.
  • Sähköisten materiaalien käyttövarmuus varmistetaan riittävällä käyttötuen resursoinnilla sekä nopeilla ja kattavilla verkkoyhteyksillä.

Tukipalvelut

  • Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet edellyttävät opettajilta laajaa ja monipuolista tvt:n pedagogista käyttöä oppimisen ja ajattelun työkaluna luontevana osana oppimistapahtumaa. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monilukutaitoa, vuorovaikutusta ja verkostoitumista, tulevaisuuteen valmistautumista sekä työelämä- ja globaalissa maailmassa toimimisen taitoja. Uudessa opetussuunnitelmassa osallistaminen, keskustelu, yhteistyö ja tuki ovat keskeisiä oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin pedagogisia lähtökohtia. Niille perustuu myös opettajien työ ja tulevaisuuden opetuksen kehittäminen.

Pedagoginen tuki

  • Pedagoginen tvt-tuki perustuu kunta- ja koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden toimintaan sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Taataan riittävät resurssit tukihenkilöiden työhön ja opettajien pedagogiseen tukeen, joka toteutetaan pääasiallisesti yhteissuunnittelun, yhdessä opettamisen ja vertaisoppimisen avulla.
  • Pedagogiset tukihenkilöt voivat järjestää paikallisia koulutuksia uusista sovelluksista ja pedagogisista malleista.
  • Tukevat opetushenkilöstöä verkko-oppimisympäristöjen, pedagogisten sovellusten, ohjelmien sekä sähköisten materiaalien opetuskäytössä.
  • Antavat tukea oppimisprojektien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppitunneilla.
  • Auttavat digitaalisten ja autenttisten opetusmateriaalien pedagogisen käytön suunnittelussa.
  • Tukevat etä- ja verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
  • Pedagogiset tukihenkilöt tukevat rehtoria koulun pedagogisessa kehittämisessä ja johtamisessa sekä tiedottavat henkilöstöä tvt-koulutuksista, uusista hankkeista ja teknologioista.
  • Kunnan ja koulun pedagogisten tukihenkilöiden toimintaa ohjaa kunnan opetustoimen tvt-ryhmä. Se valvoo, että kaikilla opettajilla on tasapuolinen mahdollisuus saada pedagogista tvt-tukea koulun koosta ja henkilökunnan osaamisesta riippumatta.
  • Tampereen seudun kuntien pedagogisille tukihenkilöille turvataan riittävä ja jatkuva täydennyskoulutus osaamisensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi he verkostoituvat seudullisesti sekä jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan vuosittain järjestettävän yhteisen koulutuspäivän aikana. (seudullisuus)

Tekninen tuki

  • Koulutuksen järjestäjät vastaavat teknisten tukipalvelujen toteuttamistavasta järjestäjäkohtaisesti. Tuen tulee olla helposti saatavissa niin, että laitteiden ja ohjelmistojen toimimattomuus ei vaikeuta tai estä tvt:n opetuskäyttöä. Myös av-laitteiden ylläpito, huolto ja käyttöopastus tulee kaikissa kunnissa saada tuen piiriin. Tuen toteuttamisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon myös leasing-järjestelmien ulkopuolella olevien laitteiden (esim. tabletit) tekninen tuki.
  • Tuen toteutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riittävän lähituen määrä.
  • Vastuu teknisestä tuesta jakautuu kunnissa useille eri toimijoille (perustietotekniikkatoimittaja, mahdolliset av-huoltosopimukset, kunnan omat ict-asiantuntijat, seudulliset palvelut jne.) Vastuunjaon heidän välillään tulee olla selkeä ja varahenkilöjärjestelmä rakennettu.

Osaamisen kehittäminen

  • Koulutuksen järjestäjät luovat edellytykset opetus- ja tvt-suunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamiseen järjestämällä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Rehtorien tulee oppilaitoksensa pedagogisina johtajina lisäksi tuntea teknisten ratkaisujen reunaehdot ja mahdollisuudet. Osaamisen kehittyminen edellyttää aktiivisen oppijan roolia myös henkilöstöltä. Osaamisen kehittymistä tuetaan oppilaitos-, kunta- ja seututasolla.
  • Luodaan pedagogisten tukihenkilöiden verkosto (kts. kohta pedagoginen tuki), joka mahdollistaa toimintakulttuuria kehittävän oppimisen työn ohessa. Tavoitteena on vakiinnuttaa yhtenäinen tuotteistettu vertaistukimalli, jota kehitetään ja tuetaan seutuyhteistyönä.
  • Kuntatasolla koulutuksen järjestäjä huolehtii kunnassa käytettävien työvälineiden käyttökoulutuksesta sekä muista kuntakohtaisesti tärkeistä koulutusteemoista.
  • Seututasolla järjestetään prosessimaisia pedagogiikkaa kehittäviä sekä kaikille yhteisistä uusiin teemoihin liittyviä (vrt. ohjelmointi) koulutuksia. Seudullisten koulutusten tavoitteena on tukea myös verkostoitumista ja tiedonvaihtoa.
  • Osaamista jaetaan seudullisesti yhdestä kahteen kertaa vuodessa Osakkeen organisoimissa tvt-ajankohtaistapaamisissa. Tapaamiset ovat pedagogisten tukihenkilöiden, tvt-vastaavien, mikrotukihenkilöiden ja tietohallinnon edustajien yhteinen foorumi.
  • Nimetään kuntien tvt-ryhmien vetäjistä (tai vastaavista) seudullinen tvt-asiantuntijatiimi, joka toimii Osakkeen Kasvu ja oppiminen -osa-alueen alaryhmänä. Ryhmän tehtävä on seurata ja arvioida tvt-suunnitelman toteutumista, huolehtia että kehittäminen ja osaamisen lisäämisen prosessit ovat synkronoituja ja tarvelähtöisiä sekä varmistaa tiedonkulun seudun, kuntien ja koulujen välillä. Ryhmä myös ennakoi rahoitushakuja ja välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista kuntiin.

Toimenpide-ehdotukset

  • Opettaja opettaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä:
  • Tietotekniikkahankinnoissa osa määrärahasta kohdennetaan soveltavaan tietotekniikkaan esim. antureihin, robotteihin jne.
  • Oppimisympäristöjä suunniteltaessa otetaan tieto- ja viestintäteknologia huomioon.
  • Oppilaat voivat käyttää omia laitteitaan, eli BYOD-ratkaisuja.
  • Lukuvuodessa voidaan toteuttaa etäpäivä.
  • Opettajien muutosrohkeutta tuetaan kollegiaalisella koulutuksella ja täydennyskoulutuksella.

Suositeltavat toimenpiteet vuoden 2016 aikana:

  • Kaikissa seutukunnan koulukiinteistöissä on vähintään 100 Mbit/s. Isossa yksiköissä tulisi olla 1 Gbit/s verkkoyhteys.
  • Koulujen käyttämä verkkokaista on erottu kunnan muiden toimialojen kaistasta.
  • Dataprojektorit ja vastaavat näyttöratkaisut hankitaan leasing-järjestelyillä.
  • Kaikissa kouluissa on käytössä oppilaiden omille laitteille avoin, kattava ja toimintavarma langaton verkko.
  • Siirrytään käyttämään yhteistä pilvipalvelua verkkolevyjen käytön sijaan.
  • Perustetaan seudullinen tvt-ryhmä, joka ohjaa yhteistä kehittämistä ja arvioi tvt-suunnitelman toteutumista. Ryhmän vetäjäksi resursoidaan yhteinen tvt-koordinaattori.
  • Synkronoidaan Opeka (tai vastaavien) -kyselyjen toteutus, jotta kehittämisen tueksi saadaan luotettavaa tietoa.
  • Järjestetään kuntien pedagogisille tukihenkilöille koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia ja kehitetään yhteistyössä pedagogisten tukihenkilöiden toimintamalli ja -vertaisverkosto.

Suositeltavat toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2017 ja 2018

  • BYOD mukaan lukien lähestytään 1:1 laite per oppilas –suhdetta.
  • Rakennetaan luottamussuhde seutukunnan ja Tampereen toimialueiden välille.
  • 90% työkirjoista korvataan sähköisillä materiaaleilla.
  • Koulutuksen järjestäjät varmistavat tukipalveluiden kattavuuden määrittämällä selkeästi toimijoiden välisen vastuunjaon ja riittävät resurssit.
  • Seurataan tvt-suunnitelmaan liittyvien koulutettavapäivien kertymistä oppilaitos-, kunta ja seututasolla.

Tekijät

  • Tvt-suunnitelmatyöryhmän edustajat olivat: Antti Luoma, Kangasala Jussi Karjalainen, Lempäälä Jussi Alho, Nokia Tiina Sarisalmi, Orivesi Marita Intonen, Pirkkala Harri Jurvela, Tampere Katja Jussila, Tampere, tietohallinto Ilpo Nybacka, Tampere Tuomo Pekkanen, Vesilahti Jari Halonen, Ylöjärvi Ryhmän työskentelyä fasilitoi Tampereen seudun Osaavan koordinaattori Marko Lahtinen
Tuntematon tiedostomuoto TRESEUTUTVTWord  (154 kB)
PDF-tiedosto TRESEUTUTVTPDF  (587 kB)
Tuntematon tiedostomuoto tvt-suunnitelmaesitys  (3.5 MB)