Suunnitelman lähtökohdat

Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelman taustalla ovat mm.

Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmassa pyritään vastaamaan Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -raportissa (2010, 13) esitettyyn koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen visioon, jonka mukaan vuonna 2020:

Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. Oppijan ja yhteisöjen tueksi on luotu joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä oppimista. Vuorovaikutus ja muu yhteistyö koulutuksen ja muun yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja avointa. Koulutuspalvelut, sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Suomessa koulutus ja opetus ovat huippuluokkaa, mutta tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön osalta tilanne ei ole yhtä korkealla tasolla. Oppilaitosjohto suhtautuu aiempaa positiivisemmin tvt:n opetuskäytön mahdollisuuksiin, mutta haasteena on pedagogisten johtamiskäytänteiden kehittäminen. Teknologiaan on investoitu, mutta sen pedagogisessa hyödyntämisessä on kehitettävää ja esimerkiksi e-oppimateriaalien saatavuutta ja käyttöä tulisi parantaa. Lisäksi koulujen väliset erot laitekannassa ovat erittäin suuria ja tukipalveluihin resursoiminen riittämätöntä. Opettajien ja opiskelijoiden tietotekninen osaamistaso on kohtuullisen hyvä. Opiskelijoilla osaaminen keskittyy kuitenkin vahvasti viihdekäyttöön. Opettajien perustietotekniset taidot ovat yleensä hyvät, mutta tvt:n opetuskäytön osalta kehitettävää on edelleen. (Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2010; Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -raportti 2010.)

Kansallisessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa esitetään, että:

  • tarvitaan systeemistä muutosta, jolla pyritään koko koulutusjärjestelmän kehittämiseen,
  • on kehitettävä uudenlaisia oppimisprosessia tukevia arviointikäytänteitä ja otettava käyttöön uudenlaisia aktivoivia ja osallistavia pedagogisia käytänteitä,
  • opettajien tvt:n opetuskäytön osaamista lisätään täydennyskoulutuksilla ja erilaisia tvt:n opetuskäytön menetelmiä ja malleja tarjoamalla,
  • opetusmateriaaleissa on siirryttävä entistä enemmän e-oppimateriaalien käyttöön (tavoitteena on, että vähintään puolet materiaalista on verkkomuodossa vuoteen 2015 mennessä),
  • järjestetään oppilaitoskohtainen ja alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki,
  • koulun toimintakulttuuria ja johtajuutta tulee tvt:n opetuskäytön uudenlaisten käyttötapojen seurauksena muuttaa ja tvt:n opetuskäyttö on sisällytettävä osaksi paikallisia suunnitelmia ja
  • yritys- ja verkostoyhteistyö pyritään saamaan luontevaksi osaksi opetuksen järjestämisen strategioita ja koulun toimintakulttuuria.